|
Venäjä suunnittelee huomattavia muutoksia finanssipolitiikkaansa. Finanssiministeri
Aleksei Kudrin on vastannut kysymyksiin näistä muutoksista useamman kerran viime
päivinä, muun muassa Dengi-lehden (51/607; 25.12.2006) haastattelussa ja
hallituksen neuvonpidossa 28.12.2006. Samalla hän on arvioinut vuoden 2006
menestystä. Kudrin on painottanut, että vuoden 2007 aikana toimitaan entistä
tehokkaammin ruplan vahvistumisen hillitsemiseksi. Tulevaisuudessa
vakauttamisrahastoa (stabilisointirahastoa) ei enää käytetä kuitenkaan tässä
tarkoituksessa ylimääräisen rahan keräämiseksi kansantaloudesta, vaan rahaston
toimintaa uudistetaan.
Vuoden 2006 kokonaiskuva oli Venäjällä myönteinen: talouskasvu oli yli odotusten.
Investoinnit kasvoivat yli 13 %. Sijoituksista 80 % olivat yksityisiä. Länsimaiset
sijoittajat tahtoivat sijoittaa Venäjälle. Suorat länsimaiset sijoitukset
kaksinkertaistuivat vuonna 2006. Näiden sijoitusten arvo ylitti 30 miljardia USD
vuonna 2006. Kudrin myöntää talouskasvun erinomaisen toteutumisen, mutta ilmaisee
murheeksi, ettei hallitus löytänyt tehokkaita keinoja ruplan vahvistumisen ja
inflaation ehkäisemiseksi. Yhtäällä rupla vahvistuu dollariin nähden ja toisaalla
tuotteet maksavat yhä enemmän ruplia Venäjällä inflaation tähden. Inflaatio jäi
silti tavoitteen 9 % vaatimiin puitteisiin; hinnat nousivat 8.2 % tammikuusta
marraskuun lopulle. ”Joulukuun syndrooma” merkitsee toki perinteisesti inflaation
kasvua.
Pahimmissa arvioissa on pelätty ruplan ulkoisen arvon vahvistumisen hidastavan
Venäjän talouden kasvua. Ruplan vahvistumisen koko kuva ei ole vielä selvä, mutta
Kudrinin mukaan kielteiset merkit ovat jo läsnä. Jos kotimaisella valuutalla on
korkeampi vaihtokurssi, tämä syö tuottavuuden kasvua. Tämä trendi on häiritsevä.
Myönteiseksi tekijäksi jää korkeasta vaihtokurssista tuontituotteiden ja
teknologian halventuminen kotimaisille kuluttajille. Uusien tuontituotteiden
avulla tuottavuutta saatetaan voida puolestaan tehostaa. Tästä seurauksena ruplan
vahvistuminen ei ole ollut niin negatiivinen kuin olimme kuvitelleet, kuvaili
Kudrin haastatteluissa. Finanssiministerin mukaan Venäjä tahtoo rajoittaa ruplan
ulkoisen arvon vahvistumisen 4-5 % tasolle vuodessa. Jos öljyn barrel-hinta jää
alle 61 USD, Venäjä saattaa onnistua rahapolitiikan tavoitteessaan.
Öljyn kysyntä ja maailman levottomuudet eivät ole ruplan ulkoisen arvon
vahvistumisessakaan ainoa tekijä. Ulkoisessa arvossa on kyse arvosta suhteessa
toiseen valuuttaan. Ruplan vahvistuminen suhteessa dollariin on riippuvainen myös
dollariin kohdistuvista paineista.
Erityisesti vuoden 2006 alusta on rupla vahvistunut huomattavasti dollarin
suhteen. Rupla on jonkin verran vahvempi kuin vuoden 2005 alussa suhteessa
dollariin. Tämä halpa dollari tarkoittaa, että venäläiset ovat erityisen
ostokykyisiä dollarissa mitattaviin tuotteisiin, venäläiset ostavat amerikkalaisia
tuotteita entistä helpommin, kun taas venäläiset tuotteet menettävät entisestään
kilpailukykyään Amerikan markkinoilla. Tammikuun 2007 alussa dollari vahvistui
kuitenkin euron ja punnan suhteen, mikä tukee euromaiden tuotteiden kilpailukykyä
Venäjän markkinoilla.
Dollarin vahvistumisen taustalla oli tutkimus, joka paljasti yhdysvaltalaisen
teollisuuden toimintakyvyn. Toisaalla työttömyyskorvausta hakevien määrät
kasvoivat Yhdysvalloissa eivätkä palvelu- ja kaupanalan luvut olleet toivotut.
Dollarin vahvistuminen jäi pieneksi.
Kun ruplaa verrataan euron vaihtokurssiin, kuva muodostuu erinäköiseksi kuin
verrattaessa dollariin. Kesän 2005 jälkeen on euron ja ruplan keskinäisessä
vaihtelussa ollut heilahteluja, mutta vuoden 2007 alun vaihtokurssi on kutakuinkin
“normaali”: 34–35 ruplaa yhdestä eurosta. Helmi-maaliskuussa 2006 rupla kävi
hetkellisesti erityisen vahvana myös euroon nähden: tällöin eurolla sai vain
runsaat 32 ruplaa. Tuossa tilanteessa venäläisten tuotteiden kilpailukyky heikkeni
Euroalueen markkinoilla, mutta tilanne oli otollinen Suomessa matkustavalle
venäläiselle turistille ja häntä palvelevalle matkailuyrittäjälle.
Euron ja ruplan keskinäisen kurssin vaihteluun ei ole odotettavissa niitä
ongelmia, joita ruplalla on ollut heikkenevään dollariin nähden. Dollarin pieni
myönteinen vahvistuminen tammikuussa 2007 helpottaa myös euroalueen menestystä
Venäjän kaupassa.
Venäjän vuoden 2007 budjettia on kutsuttu ”tukitaloutta” kannattavaksi. Budjetissa
on suunnattu ennätyksellisesti varoja infrastruktuurin kehittämiseen sekä pankkien
ja leasing-yhtiöiden pääoman vahvistamiseen. Tukea on suunnattu myös tutkimukseen
ja kehitykseen ja innovaatioiden tukemiseen. Nämäkin tuet vaikuttavat inflaatioon,
mutta vähemmän kuin suora palkkoihin suunnattu tuki. Kun varat menevät
investointeihin, on mahdollinen inflaatiovaikutus hitaampaa.
Kudrinin mukaan tämän hetkisessä taistelussa inflaatiota vastaan on 90 %
toteutunut vakauttamisrahaston avulla. Vakauttamisrahaston toisena – pienemmäksi
jääneenä - tehtävänä on turvata budjetin edellytyksen myöhemmässä tulevaisuudessa.
Finanssiministerin mukaan Venäjän presidentti on selvästi ilmaissut, että
vakauttamisrahasto tulisi jakaa uudella tavalla: vararahastoon ja tuleville
sukupolville. Nämä kaksi aluetta muodostaisivat vakauttamisrahaston uudet
tehtävät, inflaation vastaiseen taisteluun vakauttamisrahastoa ei enää samalla
tavalla soveltuisi. Kudrin muistuttaa, että inflaation muutoksilla on merkittävä
vaikutus osakemarkkinoilla ja pankkijärjestelmälle.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |