|
”Se oli todellakin yllätys”, huudahtaa United Powerin
hallituksen puheenjohtaja, unkarinvenäläinen liikemies Andras Szep Kauppa-
ja teollisuusministeriön 19.12.2006 päätöstä hylätä United Powerin
hakemukset sähkökaapelista (Venäjän kauppatie -lehden puhelinhaastattelu
30.1.2007).
Hakemusprosessi oli jo itsessään luvattoman pitkä. Hakemusta
puolsivat monet asiantuntijat. Päätös oli kaikesta huolimatta kielteinen.
Szep viittaa poliittiseen painostukseen Suomessa. ”Itsenäinen tutkimus
osoitti hankkeen perustelluksi. Tietysti jotkut osapuolet voivat olla
tappion kärsijöitä uuden sähkötarjonnan tähden. Heillä on yhteys
poliittiseen valtaan. Suomessa vaalit lähestyvät”.
Energiamarkkinoilla ei vallitse reilu vapaa kilpailu, mutta Andras Szep ei
hämmästy: ”Sama tilanne on kaikkialla maailmassa. Toiset estävät säätelyllä
uusien tulemisen markkinoille”. Hallituksen puheenjohtaja kertoo
Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähetyn valituksen sisältävän
vasta-argumentit. United Powerin valituksessa viitataan Purasjoen
selvitykseen, jonka mukaan keskeinen keino saada lisää kilpailua
sähkömarkkinoille on tuonnin esteiden vähentäminen ja lisäyhteyksien
rakentaminen. ”Minulla on myönteinen suhtautuminen”, Andras puhuu
virkistävästi tulevaisuudesta. Andras Szep hämmästyttää
persoonallisuudellaan: avoimesti puhuva, kielitaitoinen, valoisa liikemies,
kaukana vanhan byrokraatin kuivahkosta tyypistä.
United Powerin hallituksen kokoonpano on järeää asiantuntemusta.
Varapuheenjohtaja on Baltenergon puheenjohtaja Ivan Kuznetsov. Hallitukseen
kuuluvat myös sekä WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, ministeri Pertti
Savolainen että Jaakko Ihamuotila, joka tuli tunnetuksi 70-luvulla Valmetin
toimitusjohtajana, 80–90 –luvuilla Neste Oyj:n toimitusjohtajana ja
1998–2000 Fortum Oyj:n päätoimisena hallituksen jäsenenä. Niin ikään
hallituksen jäsenenä on kauppatieteen tohtori Kari Nars, joka on
työskennellyt muun muassa Suomen pankissa, valtiovarainministeriössä ja
ulkomailla pankkimaailmassa. United Power viittaa kotisivuillaan lukuisiin
arvovaltaisiin tukijoihin ja liittolaisiin: pääministeri Fradkov,
teollisuus- ja energiaministeri Hristenko, Atomienergian johtaja Rumyantsev
ja Pietarin kuvernööri Matvienko.
Hylkäämisellä oli hyötyjänsä
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 19.12.2006 hylätä
sähkökaapelihanke tuli kiehtovaan aikaan. Suomessa oli kohuttu energiayhtiö
Fortumin toimitusjohtajan Mikael Liliuksen 12 miljoonan euron optioita.
Valtio omistaa enemmistön (51,52 %) mainitusta Fortumista. Muut suuret
omistajat ovat Kansaneläkelaitos (1,02 %) ja Ilmarinen (1,25 %).
Kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti Purasjoki oli setvinyt
raportissaan syyskuussa 2006 sähkömarkkinoita kilpailupolitiikan
näkökulmasta. Ongelmat näyttivät kulminoituvan Fortumin asemaan ja Fortumin
omistuksiin. Vuoden 2006 lopulla ärtymystä herättivät ilmoitukset
sähkönhinnan kallistumisesta. Vuoden 2006 lopulla voimistuivat keskustelut
lisäenergian ja uuden ydinvoimalan tarpeesta. United Power liittyy
tunnettuihin selvityksiin energian lisääntyneestä tarpeesta Suomessa.
United Power kiinnittää huomiota 25.1.2007 valituksessaan (315/2/07)
käytännössä monopoliasemalla sähkön siirrosta vastaavan kantaverkkoyhtiön
Fingridin omistusoloihin: Fingridin omistajia ovat Fortum (25 %), Pohjolan
Voima (25 %), institutionaaliset omistajat (38 %) ja valtio (12 %). Yhtiön
hallituksen puheenjohtajana toimii Fortumin ja varapuheenjohtajana Pohjolan
Voiman edustaja. “Aivan kuten riippumattomissa asiantuntijalausunnoissa on
todettu, Fingridin toimintaan liittyvä merkittävä ongelma on se, että sen
päätöksenteko nojautuu liikaa kahteen suurimpaan tuottajaan, Fortumiin ja
Pohjolaan. Kun Fingrid ottaa kantaa yhtiön toiminnan kannalta merkittävään
Venäjän sähkökaapelihankkeeseen, on selvää, ettei yhtiö voi toimia vastoin
pääomistajiensa intressejä” (valitus s. 8).
Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen
päävoimansiirtoverkosta. Kantaverkkoyhtiönä Fingridillä on rooli fyysisten
sähkömarkkinoiden markkinaehtoisten pelisääntöjen kehittäjänä. Valituksessa
viitataan kuitenkin Fingridin entisen toimitusjohtajan erikoiseen lausuntoon
Talouselämä-lehdessä (31.3.2006; valituksessa s. 23). Toimitusjohtajan
mukaan United Powerin saadessa jopa luvan rakentamiselle, ”me emme kytke
sitä verkkoon”.
United Power haki jo 25.5.2004 ministeriöltä sähkömarkkinalain mukaista
rakennuslupaa Venäjä ja Suomen väliselle, 1000 MW:n tehoiselle
tasavirtakaapelille. Yhtiö täydensi hakemusta lukuisia kertoja eri
täydennyspyyntöjen tähden. United toimitti myös 27.4., 14.6., 27.11. ja
7.12.2006 täydennykset kahdesta 500 MW kaapeliyhteydestä. Fingrid kieltäytyi
annetusta tehtävästä selvittämästä kahden 500 MW kaapeliyhteyden
mahdollisuutta, koska ei uskonut Pietarin alueelta riittävän sähköä. Siten
ministeriö ei käsitellyt lainkaan yhtiön hakemusta kahdesta kaapelista.
Selvitysmies Matti Purasjoen raporttia sähkömarkkinoista (9.9.2006), Svenska
Cellulosa Aktiebolagetin kirjettä (27.7.2005) ja teollisuusyhtiöiden Stora
Enso, Outokumpu ja M-real yhteistä lausumaa (7.3.2006) ei liioinkaan otettu
huomioon päätöksenteossa.
Suomessakin syrjivää protektionismia
Päätöksen johdosta Suomi saattaa saada kielteistä julkisuutta ulkomailla
ja voi joutua vastaamaan sähkömarkkinoidensa kilpailuesteistä ja
omistusoloista jopa EU:n komissiolle. Valituksessa viitataan kattavasti
Hallintolakiin, Rooman sopimukseen, Yhteisölainsäädäntöön, Yhteisöjen
tuomioistuimeen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiin.
Valituksessa viitataan syrjimättömyys-periaatteen loukkaamiseen.
Vastavuoroisuus-periaate ei toteutunut tämän hakemuksen käsittelyssä, kun
sen sijaan EstLinkin 350 MW:n hakemuksessa ei käsitelty lainkaan kotimaisen
sähköntuotannon omavaraisuuden tarvetta.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |