|
Venäläiset asiakkaat ovat joutuneet kohtuuttomasti omatoimisesti etsimään myytäviä
suomalaisia kiinteistöjä. Puolestaan suomalaiset kiinteistövälittäjät eivät ole
tienneet, miten venäläisiä asiakkaita voisi tavoittaa. Venäläiset ovat viime
vuosina aktiivisesti sijoittaneet muualle Eurooppaan. Vasta parin viime vuoden
aikana on havahduttu Suomessakin venäläisten sijoitusten mahdollisuuteen.
Suomalaiset ovat tunnetusti ostaneet kiinteistöjä Venäjältä jo heti Neuvostoliiton
hajoamisen jälkeen. Suomalaiset rakennuttajat ovat myös tuoneet hyvinvointia
Venäjälle ja Suomeen mittavilla rakennusprojekteillaan.
Venäjän kauppatie –lehti kysyi 2.2.2007 Metsähallituksen Laatumaasta Lkv:n
myyntipäällikön Markku Palenin ja Kiinteistömaailmasta Riitta Turusen kokemuksia
venäläisten kiinteistökaupoista.
Mediassa kuohuntaa
Perjantaina 19.1.2007 A-zoom TV-ohjelmassa kerrottiin venäläisten
tonttiostoista Suomessa. Uhkakuvaksi syntyi, että suomalaiset eivät mahtuisi
Saimaan rannoille, kun uusrikkaat venäläiset valloittavat kaikki rannat - ja
maksavat niistä “mitä tahansa”. YLE Vaalit 2007 –vaalikone kuvaa dramaattisesti
Suomen itärajaa. Vaalikone tarjoaa yhden “ei mitenkään” –vastauksen ja kolme
toinen toistaan tiukempaa vastausta pelokkaaseen kysymykseen: ”Varakkaat
venäläiset ovat kiinnostuneet kiinteistöjen ja loma-asuntojen ostamisesta
Suomessa. Miten tonttikauppaa olisi säädeltävä?” Myös lukuisilla
keskustelukanavilla sanomalehdissä ja internetissä on teroitettu miekkoja
venäläisten uhkaa vastaan.
Etelä-Saimaa –lehdessä 16.11.2006 rakennustarkastaja Erkki Kallonen kertoo
paikkakunnalla joitakin vuosia sitten esiintyneistä peloista, joiden mukaan
venäläiset ostajat pystyttäisivät oman pikku-Leningradin. Käytännössä ongelmia ei
ollut kuitenkaan tullut. Kaikki velvoitteet täytettiin. Kaakkois-Suomen
maanmittaustoimiston myyntipäällikkö Aaro Mikkola arvioi Seija Hackmanin ja Leena
Sallisen kirjoittamassa jutussa, ettei ulkomaalaiskauppa ole edes ihan hirveän
vilkasta. Ulkomaalaiset ostivat vuonna 2005 Suomesta kiinteistöjä vain 0.7% (51
milj. €) kiinteistövaihtoon käytetystä kokosummasta.
Helsingin Sanomien haastattelussa (10.12.2006) Imatran kaupungin
maankäyttöpäällikkö Hannu Ojala hillitsi hämmennystä venäläisistä ostajista.
Ongelmia ei ole ollut. Venäläiset ”lisäävät aktiviteettia paikkakunnalle. Aina kun
rakennetaan talo, niin se tuo työpaikkoja”.
Marita Heikkinen-Rummukainen kiinnittää 28.2.2006 huomiota Joensuun seudun
aluekeskusohjelmassa venäläismatkailun toivottavuuteen. Suomeen on saapunut yhä
enemmän venäläisiä turisteja, myös turistien rahankulutus on v. 2000 alkaen
kasvanut vuosittain 15%. Suomi koetaan terveelliseksi ja urheilulliseksi
lomakohteeksi. Järvien maa, taattu talvi, kalastusmahdollisuudet, erittäin puhdas
luonto ja terveellinen ruoka tukevat kiinnostusta. Joensuun seudulla ei ole
kuitenkaan tapahtunut venäläisten loma-osakekauppoja. Venäläisiä tarvitaan.
Talouselämä 28.4.2006 kertoi, että kansainvälisten kiinteistösijoittajien mukaan
Helsinki on Euroopan kolmanneksi kiinnostavin sijoituskohde heti Lontoon ja
Pariisin jälkeen. Emerging Trends in Real Estate Europe 2006 –tutkimuksessa
Helsinki oli kuudenneksi kiinnostavin kaupunki. Pitkään oli murheena, että hyvästä
maineesta huolimatta kansainvälisten sijoittajien sijoitukset vähentyivät
Suomessa. Lopulta 2006 kiinteistösijoitusyhtiöt alkoivat takoa toivottuja
loistavia tulosparannuksia. Rakennuslehti 1/2007 kiittää kiinteistöalan
pörssilistattujen yhtiöiden kurssinoususta lisääntynyttä ulkomaisten sijoittajien
kiinnostusta. Kiinteistösijoitus Oyj Citycon on Suomen suurin vähittäiskaupan
toimitiloihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Cityconin osakekanta on
pääosin ulkomaalaisten omistuksessa (93%).
100 suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan joukosta ei löydy venäläisiä nimiä.
Suurin osakkeenomistaja on norjalainen Odin Forvaltnings AS. Myös Spondassa
ulkomaisen omistuksen osuus on suuri (55%), venäläisiä nimiä ei paljastu
suurimpien omistajien joukosta. Venäläiset ovat ostaneet oman perheensä
lomanviettoa varten tai pieneen liiketoimintaan lomakohteita, suuret liike- ja
teollisuuskiinteistöt ovat menneet norjalaisille sijoitusyhtiöille. Miksi vuoden
2007 vaalikone ei kysy norjalaisten oikeuksista ostaa kiinteistöjä Suomesta?
Aberdeen Property Investors Finland Oy:n toimitusjohtaja Pertti Vanhanen ottaa
kantaa kiinteistöjen ostosta nousseeseen fobiaan kirjoituksessaan Kauppalehdessä
5.2.2007: ”On ollut suorastaa hämmästyttävää lukea alan ammattilaisilta
kommentteja, joiden mukaan ulkomaalaisille ei saisi myydä asuntoyhtiöitä
(vuokrataloja) tai pientaloja (lähinnä Itä-Suomessa). Näille kommentoijille haluan
esittää kysymyksen: kuka tekee myyntipäätökset? En ole EU:n aikana havainnut
tällaista protektionismia finanssisektorilla tai telekommunikaatioklusterissa. - -
Kansainvälistymisen vuoksi vaatimukset ja osaaminen ovat kasvussa ja kiinteistö-
ja rakennusalalle avautuu erilaisia työpaikkoja monipuolisesti”.
Markku Palen, Laatumaa Lkv
Laatumaa Lkv kertoi tiedotteessaan 20.9.2005 venäläisten kiinnostuksen
suomalaisiin lomakohteisiin moninkertaistuneen. Ensimmäiset kaupat venäläisten
kanssa tehtiin vuoden 2005 alussa. Venäjän kauppatie –lehden haastattelussa
2.2.2007 Metsähallituksen Laatumaa Lkv:n myyntipäällikkö Markku Palen lausuu
kaikki – myös venäläiset - tervetulleiksi asiakkaiksi. Laatumaa on toiminut
vuodesta 1995.
Palen kuvaa tilannetta vielä pari vuotta sitten, 2000-luvun alkua venäläisten
kiinteistökaupoissa: “uskalluksen ja halun puute aiheutui lähinnä siitä, että emme
olleet ollenkaan varmoja venäläisen markkinan potentiaalisuudesta. Kannattiko
markkinointipanostuksia kohdentaa Venäjän suuntaan, olisivatko tuotot panostuksia
suuremmat? Riittäisikö kielitaito yms.” Vasta vuosi 2003 oli käännekohta
venäläisten mielenkiinnossa. “Silloin oli pakko kiinnittää huomiota.
He ottivat yhteyttä”. Vuonna 2006 toteutui kolmisenkymmentä kiinteistökauppaa
venäläisten kanssa, aiemmin oli toteutunut vain pari. Vuodelle 2007 odotetaan
kymmenien prosenttien kasvua. Suomen voima on fyysinen ja taloudellinen
turvallisuus. Myynnin ohessa Palen kokee onnistumisia venäläisen asiakkaan
ostotarpeelle toimeksiantojen suorittajana. ”Haemme Suomesta sopivan kiinteistön
ja Laatumaa on tässä tehtävässään vahva nimi”.
Palen kieltäytyy yleistävästä määrittelemästä, millainen on “venäläinen asiakas”.
Jokainen on itsessään arvokas. “Toiset tahtovat toisia venäläisiä ympärilleen,
mutta toiset eivät”. Venäläiset ostajat käyvät ostotapahtumassa lausekkeet niin
tarkasti läpi, että saattavat aiheuttaa kiirettä kaupanvahvistajien aikatauluille.
Laatumaa Ltv hyväksyy maksut tunnettujen pankkien kautta. Deutche Bank on usein
käytetty pankki.
Laatumaa Lkv tekee vuosittain yli 1000 lomakiinteistö- ja metsätilakauppaa sekä
satoja metsätilojen arviointeja ja hinnan määrityksiä. Lomakiinteistöjä on noin
550 ja loput metsätilakauppoja. Venäläistaustaisten ostajien määrä on noin 4-6%.
Kaakkois-Suomen alue, Levin alue, Tahko ja Koli herättävät kiinnostusta. Laatumaa
Lkv on ilmoitellut toistaiseksi vähän venäjänkielisessä mediassa, tunnetuimmat
ovat Venäjän kauppatie –lehti ja nettilehti datsha.com. Venäläisten ostajien
löytämisessä on käytetty myös vanhoja kontakteja. Esitteitä on laadittu venäjäksi.
Venäjän kielen osuutta täydennetään uudistuville kotisivuille kesäksi 2007. Yksi
pietarilainen ja yksi moskovalainen välitystoimisto on myös harjoittanut
yhteistoimintaa. Olemassa olevat venäläiset asiakkaat kertovat myös toisille. Eri
menetelmien moninaisuutta pidetään Laatumaassa arvokkaana, kun tahdotaan tulla
tunnetuksi mahdollisille asiakkaille.
Lahden alueelle odotetaan yhä venäläisiä
Lahden Radion uutiset lupasivat 2.2.2007, että Lahden seutu kiinnostaa
venäläisiä. Kysyntä oli kiihtynyt jatkuvasti. Itärajan takana on havaittu Lahden
halvat kaksiot ja kolmiot. Myyntimäärät ovat radion haastattelujen mukaan jääneet
toistaiseksi vaatimattomiksi. Lahden Prismakeskuksessa Kiinteistömaailmasta Riitta
Turunen kertoi Venäjän kauppatie –lehdelle 2.2.2007, että hänen mukaansa alueella
toteutuneista kiinteistökauppojen asiakkaista “jonkin verran on venäläisiä”.
Etelä-Lahti on sinänsä mielenkiintoinen kohde, suhteellisen edellinen vielä tässä
vaiheessa, palvelut ovat laadukkaat. Ulkomaalaisten suhteen on hiukan tarkempi
valvonta rahan alkuperän valvonnassa. Kiinteistökaupat ovat toistaiseksi kuitenkin
toteutuneet “vain” Suomessa asuvan venäläisen väestön kanssa. Venäjältä saapuvia
ostajia yhä odotetaan.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |