|
Venäjä-tavoitteet
Neljä suurta puoluetta vastasi maaliskuussa 2007 kyselyymme Venäjä-tavoitteista:
Keskustasta varapuheenjohtaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula
Lehtomäki, SDP:stä puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta, Kansallisesta Kokoomuksesta
kansainvälisten asioiden päällikkö Jori Arvonen ja Vasemmistoliitosta
puoluesihteeri Aulis Ruuth. Pienet puolueet eivät reagoineet. Vastauksia on
varovaisesti tiivistetty.
Suomen itäinen naapurimme Venäjä on yksi nopeimmin kasvavista kansantalouksista.
Mitä puolueenne tekisi, jotta asenne- ja koulutusilmasto vastaisi Suomessa
suomalaisten yritysten kasvutarpeita ja –mahdollisuuksia Venäjällä entistä
paremmin?
Lehtomäki, Kesk. Suomalaisten yritysten aktiivisuus keskittyy Moskovan ja Pietarin
seuduille, mutta myös Venäjän eri alueilla olisi mielenkiintoisia mahdollisuuksia
tarjolla suomalaisille yrityksille. Yritykset tekevät itse kaupalliset valintansa.
Valtiovallan tehtävänä on jakaa tietoa uusista markkinoista sekä tukea yritystemme
kansainvälistymispyrkimyksiä. Valtiovallan tehtävä on vaikuttaa poliittisella ja
diplomaattisella tasolla siihen, että Venäjän liiketoimintaympäristö olisi
yrityksille suotuisa. Venäjän WTO-jäsenyys on tärkeä tavoite suomalaisillekin
yrityksille.
Feldt-Ranta, SDP Suomessa ymmärretään edelleen ja viime aikoina entistä paremmin
Venäjän taloudellinen merkitys. Venäjästä tuli viime vuonna Suomen suurin
kauppakumppani. Kaupan ja molemminpuolisten investointien kasvu on jatkunut
voimakkaana. Kasvua rajoittavat tekijät ovat muualla kuin asenneilmastossa, vaikka
siinäkin on korjaamisen varaa.
Arvonen, Kok. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen johtama Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta julkisti tammikuussa laajan raportin Venäjän tulevaisuudesta
ja suositti, että suomalaisten Venäjän -tuntemusta ja venäjänkielen taitoa on
vahvistettava. Suomen on tiivistettävä yhteistyötään Venäjän kanssa mm.
koulutuksessa, tieteessä ja tutkimuksessa sekä kulttuurin alalla. Tavoitteena on
saada seuraavan hallituksen ohjelmaan suomalaisten ja venäläisten opiskelijoiden
ja nuorten tutkijoiden yhteisen innovaatiokorkeakoulun perustamisen. Se toimisi
Pietarissa sekä Espoossa ja Lappeenrannassa. Suomalaisten Venäjä-osaamisen tasoa
voi nostaa järjestämällä pysyvä vaihto-ohjelma suomalaisille ja venäläisille
korkeakouluopiskelijoille.
Konkreettisena hankkeena opiskelijavaihdon lisäämiselle on opiskelija-asuntolan
rakentaminen suomalaisopiskelijoille Pietariin tai Moskovaan.
Ruuth, Vas. Vasemmistoliiton lähtökohta on Suomen hyvät ja toimivat suhteet
rajanaapureiden kanssa elämän kaikilla aloilla. Venäjän suhteen perusasiat ovat
kunnossa, mutta monilla lohkoilla on runsaasti kehittämisen varaa. Puolue on
aktiivisesti vaikuttanut koulutukseen mm. venäjän kielen opetuksen
laajentamiseksi. Olemme yrittäneet vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni
valitsisi kieliohjelmaansa venäjän. Tuntuu vain siltä, että kehitys on kovin
hidasta.
Venäläiset ja venäjän kieltä puhuvat ovat Suomessa suurin ulkomaalaistaustainen
väestöryhmä. Muutamat venäjää äidinkielenään puhuvat ovat onnistuneet saavuttamaan
myös menestystä Suomessa sekä Suomen ja Venäjän välisessä liiketoiminnassa. Sekä
tuoreiden suomalaisten akateemisten että kansainvälisten tutkimusten mukaan
suomalaisten asenteet ovat maassa asuvia venäjää puhuvia asukkaita kohtaan mitä
rasistisimmat, pahimmat sitten suhtautumisessa somaleihin. Miten puolueenne
kääntäisi uhkakuvat mahdollisuuksiksi, ennakkoluulot kanssakäymiseksi?
Lehtomäki, Kesk. Sitä mitä ei tunneta, voidaan helposti pelätä. Suomalaiset
tuntevat venäläistä kulttuuria yllättävän vähän, ottaen huomioon läheisen
naapuruutemme. Suomessa asuva venäläisryhmä on tärkeässä asemassa monella tapaa;
he tuntevat sekä Venäjän että Suomen. Olen iloinen siitä, että Keskustan
toiminnassa on mukana paljon venäläistaustaisia maahanmuuttajia. On tärkeää, että
eri ulkomaalaisryhmät voivat kokoontua ja ylläpitää omaa kulttuuriaan mutta yhtä
tärkeää on, että heidät otetaan mukaan kantasuomalaisten toimintaan. Suomalaisten
ja venäläisten kanssakäyminen poliittisella ja taloudellisella tasolla on
vilkasta, mutta vähäisempää kansalaisyhteiskuntien tasolla. Olisi hyvä, että
suomalaiset järjestöt voisivat löytää Venäjältä kumppaneita ja näin vilkastuttaa
yhteistyötä ja tuntemusta kansalaistemme kesken. Nuoriso- ja opiskelijavaihdon
vilkastuttaminen olisi tärkeää.
Feldt-Ranta, SDP Etniset ennakkoluulot eivät koske vain venäläisiä. Näiden
ennakkoluulojen poistamiseksi on tehtävä työtä. Ylhäältä tulevilla poliittisilla
päätöksillä niihin voidaan vaikuttaa vain vähän. Erityisen keskeistä on
tiedotusvälineiden välittämä kuva. Tässä mielessä on pantava myönteisenä merkille
eräät YLE:n uudet televisio-ohjelmat jotka pyrkivät välittämään tasapuolista kuvaa
maahanmuuttajista.
Arvonen, Kok. Keskinäinen kanssakäyminen lisää asiantuntemusta, naapurien välistä
ymmärrystä ja murtaa vääriä ennakkoasenteita. Paljon on kiinni niistä viesteistä,
joita Venäjältä Suomeen välittyy: demokratian tila, korruptio, Itärajan
rekkajonot, Tsetsenian ihmisoikeudet, suomalaisperäisten kansojen asema ja
vaikkapa viimeaikaiset ulkopoliittiset viestit vaikuttavat yleiseen
asennoitumiseen, vaikka näillä ei ole tekemistä Suomessa vaikuttavien yksittäisten
venäläisten kanssa. Tähän voimme vaikuttaa siten, että pyrimme edistämään Venäjän
kehitystä positiiviseen suuntaan.
Ruuth, Vas. Tunnemme hyvin niitä ennakkoluuloja ja uhkakuvia, joita Suomessa on
suhteessa Venäjään. Niillä on omat taustansa ja syynsä, mutta on tehtävä
aktiivisesti työtä virheellisten käsitysten hälventämiseksi. Mitä enemmän on
välitöntä kanssakäymistä suomalaisten ja venäläisten kesken, sitä paremmat
mahdollisuudet on heikentää ennakkoluuloja. Mitään yhtäkkisiä ratkaisuja ei ole,
vaan tilanteen muuttamiseksi on tehtävä kärsivällisesti työtä.
Suomalaiset ovat tukeneet yhdessä EU-kanssa ratkaisuja, joissa kannustetaan
Venäjän kansantalouden avautumista vapaalle markkinataloudelle ja kaupanesteiden
purkamista. Tuorein suomalainen murhe on koskenut puuntuonnin tariffeja.
Samanaikaisesti venäläisten tekemät muutamat kiinteistökaupat ovat herättäneet
keskustelua Suomessa. Suomessa omia sähkömarkkinoita suojeltiin ulkopuoliselle
kilpailulle avartumisesta, kun United Powerin sähkökaapelihakemukset torjuttiin.
Ovatko suomalaisten asenteet avautuneet venäläisten osallisuudelle Suomen
kansantalouteen ja liiketoimintaan? Venäläisten sijoitukset ovat muualle
Eurooppaan voimakkaasti kasvaneet muutaman vuoden aikana. Jopa teknologiapörssi
Nasdaq on sijoittanut internet-etusivuilleen mainokset venäjän kielellä
venäläisten sijoittajien kiinnostavuuden tähden. Pitäisikö mielestänne asialle
tehdä jotakin, jotta Suomi onnistuisi houkuttelemaan venäläisiä sijoittajia?
Lehtomäki, Kesk. United Powerin sähkökaapelihakemuksen hylkääminen perustui
laaja-alaiselle tarvearviolle rajan ylittävän sähköjohdon rakentamisesta sähkön
siirron turvaamiseksi. Suomalaisten sijoitukset Venäjälle ja venäläisten
sijoitukset Suomeen ovat olennainen osa yhteistä kaupankäyntiä. Sijoitukset
molempiin suuntiin tulevat lähitulevaisuudessa kasvamaan. Suomi ei ole onnistunut
riittävästi houkuttelemaan ulkomaisia investoijia. Tämä haaste on jo tunnistettu:
tulevina vuosina on saatava aikaan tuloksia. Suomella on vahva kansainvälinen
maine kilpailukykyisenä maana, meidän on käännettävä vahvuutemme
vetovoimatekijäksi ulkomaisten investointien saamiseksi.
Feldt-Ranta, SDP Venäläissijoitukset Suomeen eivät ole väestömäärään tai talouden
kokoon suhteutettuna pienempiä kuin muihin EU-maihin. Päinvastoin
venäläisinvestoinnit Suomeen ovat varsin merkittäviä verrattuna esimerkiksi EU:n
uusiin jäsenmaihin. Äskettäin suuri venäläisyhtiö osti Harjavallan
kuparijalostamon ja toinen öljyalan yritys suuren huoltoasemaketjun.
Energiamarkkinoittensa osalta Suomi noudattaa samaa politiikkaa kaikkiin
ulkomaalaisiin sijoittajiin nähden.
Arvonen, Kok. Suomessa harjoitettavan elinkeinopolitiikan keskeisin tavoite on,
etta Suomi on jatkossakin houkutteleva sijaintipaikka sekä suomalaisille että
ulkomaisille yrityksille. Suomen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta on tarkeää,
etta venäläiset yritysostot ja tuotannolliset investoinnit Suomeen kasvavat.
EU-maiden kilpailu venäläisistä investoinneista on ankaraa. Vaikka Venäjä on
Suomen suurin kauppakumppani valtiovallan tulee tehdä parhaansa venäläisten
investointien houkuttelemiseksi. Suomi kykenee tarjoamaan suotuisan
toimintaympäristön mutta erityisiä houkuttelukampanjoita ja asennemuokkausta
tarvitaan. Kokoomus katsookin, että meidän on lisättävä esim. Invest in Finland
yhtiön toimintaedellytyksiä ja suunnattava sen toimintaa investointien
aktivoimiseksi Venäjältä Suomeen.
Ruuth, Vas. Suomessa on kasvavassa määrin ulkomaisia sijoittajia. Ulkomaiset
sijoittajat ja toimijat ulottavat toimintansa aina vaan uusille elinkeinoelämän
lohkoille. Pääsääntöisesti sijoittajat tulevat läntisestä Euroopasta. On vaikea
kuvitella, miksi täkäläiset sijoituskohteet eivät houkuttelisi venäläisiä
sijoittajia? Suomi on vakaa ja turvallinen yhteiskunta, mikä on sijoittajillekin
hyvä toimintaympäristö. Suomessa ei protektionismia juurikaan harjoiteta, mutta
energia-ala koetaan niin merkittäväksi, että sen pitämisellä “omissa käsissä” on
laaja kannatus.
Mikä on puolueenne näkemyksen mukaan Suomen Venäjä-suhteissa tärkein tai
tärkeimmät asiat, joita tuette suomalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi? Mitä olette
tehneet asialle toistaiseksi?
Lehtomäki, Kesk. Suomella ja Venäjällä on paljon molempia maita kiinnostavia
asioita. Hyvin sujuva ja vilkas kaupankäynti hyödyttää molempien kansantalouksia.
Samoin ympäristön tila, mukaan lukien Itämeren turvallisuus, on tärkeää molemmille
maille. Suomen on tärkeä pitää hyviä kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa
kaikilla poliitiisilla ja virkamiestasoilla. Suomelle on tärkeää, että EU:n ja
Venäjän väliset suhteet toimivat. Olen ministerintehtävässäni päässyt vaikuttamaan
sekä kahdenvälisten että EU-Venäjä -suhteiden myönteiseen kehitykseen.
Feldt-Ranta, SDP Tärkeimmät alat suomalaisten hyvinvoinnin kannalta ovat
taloudellinen yhteistyö ja ympäristökysymykset. Kaupan ja investointien osalta
keskeisintä on Venäjän pääsy maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi, jota olemme
edistäneet jo kymmenen vuoden ajan. Jäsenyysneuvottelut ovat loppusuoralla ja
toivomme niiden johtavan tuloksiin tänä vuonna.Ympäristökysymyksissä painotamme
Pohjoisen ulottuvuuden tukemista. Siinä onkin saavutettu merkittäviä tuloksia
Itämeren kannalta. Samoin pidämme aktiivisesti esillä Suomenlahden lisääntyviä
öljynkuljetuksia, joissa nyt on siirrytty entistä turvallisempiin
öljynkuljetusaluksiin. Kolmas ala on ilmastomuutokseen liittyvät ongelmat: Venäjä
tulisi saada mukaan Kioton jälkeisiin entistä tiukempiin päästöjen
rajoitustavoitteisiin. SDP:n mukaan seuraavan hallituksen tulisi laatia erityisen
strategian tai ohjelman Venäjän kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Arvonen, Kok. Olemme puolueena vahvistaneet omia yhteyksiämme Venäjälle ja
esittäneet useita konkreettia keinoja nostaa Suomen Venäjän -politiikan
tavoitetasoa. Suomen keskeisin tavoite on tukea Venäjän sisäistä kehitystä
myönteiseen suuntaan. Venäjän sitominen eurooppalaisiin ja muihin läntisiin
järjestelyihin, kuten WTO:n jäsenyyteen ja tiiviiseen EU-yhteistyöhön palvelee
tätä tavoitetta. Venäjän merkitys Suomelle kasvaa koko ajan. Erityisen tärkeä on
Pietarin alue. Se on taloudellisen vuorovaikutuksen sekä poliittisen,
yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhteistyön solmukohta. Konkreettisena
tavoitteena on Suomen suurimpien työllistäjien eli pienten ja keskisuurten
yritysten auttaminen Venäjän markkinoille. Kokoomus esittää erillisen
Venäjärahaston perustamista. Venäjä tulee nähdä kokonaisuutena.
Venäjän-politiikkaa on rakennettava laajalla rintamalla, ei ainoastaan
ulkopolitiikan kautta. Venäjän suhteiden on kuuluttava Suomen poliittisen ja
taloudellisen asialistan kärkeen. Seuraavan hallituksen on käynnistettävä Venäjään
keskittyvä politiikkaohjelma. Se kokoaisi eri hallinnonaloilla ja muualla
yhteiskunnassa olevan asiantuntemuksen ja toisi laaja-alaisuutta ja
suunnitelmallisuutta Suomen Venäjän-politiikkaan. Venäjä-yhteistyön laajentaminen
edellyttää selkeämpää toiminnan johtamista. Venäjän-politiikkaohjelman johtovastuu
kuuluisi pääministerille ja valtioneuvoston kanslialle.
Ruuth, Vas. Tärkeintä tietysti on se, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet
ovat hyvät ja toimivat. Se luo edellytykset muulle kanssakäymiselle. Kaupan
suotuisa kehitys on edullista molemmille osapuolille. Kulttuurisuhteilla on pitkät
perinteet. Myös tieteellistä kanssakäymistä pitää vahvistaa. Matkailun lisääminen
on tärkeämpää kuin arvataankaan: kansalaiset puolin ja toisin ovat tekemisissä
keskenään ja näkevät, minkälaisessa ympäristössä naapuri elää. Matkailun osalta on
paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja erilaisiin rajan molemmilta puolilta
tulleisiin aloitteisiin on syytä suhtautua vakavasti.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |