|
Vain viikko valintansa jälkeen USA:n kansallisen tiedustelun päällikkö Michael
McConnell moitti, että Putinia kuuntelevat sisäpiirin vahvat miehet (“siloviki”),
jotka ovat epäileväisiä Yhdysvaltoja vastaan ja jotka tulkitsevat tapahtumia
erikoisten silmälasien läpi. Venäjän kehitys olisi loitonnut demokratiasta.
McConnell julisti senaatissa 27.2.2007, että Venäjällä on tehty vakavia
järjestelyjä Putinin kauden jälkeistä aikaa varten, jotta uuden presidentin
valinta olisi ohjattu.
Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney on myös pelotellut Eurooppaan Venäjän
“energiapommista”. Euroopan ja Euraasia –osastojen päällikkö, apulaisulkoministeri
Daniel Fried on moittinut Los Angeles Times–lehteä, jossa tohdittiin ajatella
Putinin mukaisesti, ettei Naton jatkuva laajentuminen luo onnellisuutta. Bushin
kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen Elliot Abrams on ollut tunnettu
äärikonservatiivisista näkemyksistään. Hän on tullut tunnetuksi pyrkimyksistä
estää Lähi-Idässä poliittisen prosessin edistymisen. Iran-contra-jutusta
oikeudessa tuomitun Abramsin poliittinen ura oli estynyt, kunnes Bush nosti hänet
korkeaan virkaan.
Venäläisarvioiden mukaan Bushin tiimistä vain Thomas Graham olisi valmis
levollisiin suhteisiin Venäjän kanssa. Bushin neuvonantajissa valtaenemmistö ei
kykene luontevaan suhtautumiseen Venäjän kanssa. Yhdysvalloille ja laajalle osaa
läntistä Eurooppaa sopisi hyvin rikkinäinen, tahdoton Venäjä, jonka
luonnonrikkaudet ovat poikkeuksellisen edullisesti käytettävissä läntisen
talouskasvun vauhdittamiseen.
Vladimir Putinin puhetta 11.2.2007 Saksassa on tulkittu anti-amerikkalaisuuden
uudeksi standardiksi, kun puhetta on tulkittu amerikkalaisin silmin, ja
Yhdysvaltojen palauttamiseksi avoimeen läpinäkyvään keskusteluun, kun puhetta on
tulkittu venäläisin silmin. Venäjällä on ilmaistu tyytymättömyyttä siihen, miten
Yhdysvallat ei kykene tunnustamaan Venäjän kotimaisen ja ulkopoliittisen vallan
kasvua. Putin moitti Yhdysvaltojen levittävän massatuhoaseita uusiin liittolaisiin
Venäjän tuntumaan. Charles Krauthammer, Washington Post –lehden politiikan
kommentaattori, arvioi, että Putinilla ei ole sinänsä mitään olemuksellista tai
ideologista vastakkainasettelua Yhdysvaltojen kanssa, vaan voimakkaat sanat
ilmaisivat Putinin tahtoa huolehtia Venäjän kansallisesta edusta.
16.2.2007 Naton komentaja John Craddock kommentoi Putinin puhetta, ettei Venäjällä
olisi mitään syytä pelätä Yhdysvaltojen suunniteltua ohjustentorjuntajärjestelmää
Puolaan ja Tsekkiin. Sitä vastoin intialaisessa Hindu-lehdessä Amit Baruah ymmärsi
Putinia ja kysyi pääotsikossa, ”miksi Länsi valehtelee Naton laajentumisessa?”
“Meidän ei pidä pettää toisiamme ja muuta maailmaa”, tulkitsi Venäjän
suurlähettiläs Intiassa, Vyacheslav Trubnikov, Putinin puheen viestiä
(Hindu-lehti). Putinin puhe ei ole ilmaus Kylmän sodan paluusta, vaan rohkea ja
rehellinen viesti globaalisella kentällä. Trubnikov arvioi kuvattua
keskustelutilannetta Venäjän, Kiinan, Intian, Iranin ja Pakistanin SCO-kokouksessa
(Shanghai Cooperation Organisation).
Helmikuun loppupuolella Venäjä ja muslimimaailma rakensivat historiallisella
tavalla keskinäistä strategista yhteistyötä. Putin teki historiallisen vierailun
Saudi Arabiaan, ensimmäisenä Venäjän päämiehenä. Khaleej Times (Dubai,
Arabiemirikunnat) kuvaili, miten vuosikymmeniä kestänyt vastakkainasettelu on
poistumassa ja tilanne muuttuu: Saudi Arabialla ja Venäjällä – maailman kahdella
suurella öljyntuottajalla – on kiire strategiseen kanssakäymiseen. Saudi Arabia
etsii turvallisuusyhteistyötä Venäjän kanssa, vaikka on ollut Yhdysvaltojen
keskeinen liittolainen. Putin lupasi Saudi Arabialle ydinvoimalan. Vuonna 2007
Saudi Arabia saa kuusi telekommunikaatiota parantava satelliittia. Myös Venäjän
energiayhtiöt rakentavat yhteistyöyrityksiä alueelle. Venäjän kanssakäyminen
muslimimaailman kanssa vähentää muslimimaailman tukea tshetshenian terroristeille.
5.3.2007 Venäjän turvallisuusneuvosto kertoi uudistavansa sotadoktriiniaan.
Venäjän puolustusministeri kertoi sotilasmenojen suuruudeksi 860 miljardia ruplaa
(32.42 miljardia dollari) vuoden 2007 budjetista, mikä on 23 % enemmän kuin vuonna
2006. Sotilasmenot ovat 16 % Federaation budjetin kokonaismenoista. Venäjä on
luonnehtinut, että sen muutostarpeet heijastavat ”muiden sotavoimien”
lisääntynyttä voimaa. Angela Merkel, Saksan liittokansleri, oivalsi Venäjän yskän
ja opasti Natoa parempaan Washingtonin kanssa käytävään neuvonpitoon sekä
läntisten liittolaistensa että Venäjän kanssa. “On parempi keskustella enemmän
kuin vähemmän tässä asiassa”. Luxenburgin ulkoministeri Jean Asselborn lausui,
ettei Euroopan vakaudelle ole hyvä, jos Venäjä ajetaan nurkkaan.
Juha Molari
molari@kauppatie.com |