|
Venäjä kiinnostaa yhä enemmän suomalaisia yrityksiä. Kiinnostus tuli ilmi myös
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) täydessä seminaarissa 29.5.2007.
Elena Niininen kertoi kasvavasta kysynnästä: “Kun vuoden 2006 aikana
koulutustilaisuuksiin osallistui noin 1000 henkeä, nyt jo puolessa vuodessa
on ollut 1000 koulutettavaa. Erityisesti tullaus-sertifikaatti- ja
taloushallintokysymykset kiinnostavat.”
Miten ansaitset hyvät työntekijät?
Jyrki Sirenin sanoma oli kokonaisvaltainen riskienhallinta. Pelkät rutiinit
eivät riitä, riskienhallinnassa ei rikollista toimintaa pidä ylikorostaa.
Yrityksen on rakennettava arvioinnit kokonaisvaltaisesti omasta
strategiastaan käsin: omasta työvoimasta, paikallisesta toimintaympäristöstä
ja yhteistyöverkostoista. Venäjä ei ole yksi Venäjä, vaan seitsemän Venäjää.
Toimintaa ei voi kopioida Suomesta Venäjälle. Pietarin tai Moskovan
liiketoimintasuunnitelmia ei voi kopioida muille alueille.
Oman henkilökunnan merkittävyys tuli monella tavalla esille. Ensinnäkään
asiakasyrityksiin ei pidä luoda liian suppeita suhteita: jos avaintyöntekijä
lähtee, koko liikesuhde kaatuu. Yritysten tulisi rakentaa
varamiesjärjestelmä, jotteivät kaikki asiakaskontaktit ja tiedot jää yhden
henkilön varaan. Hän saattaa rakentaa omaa pikkuyritystä yrityksen sisälle,
kustannukset jäävät firmaan, mutta laskutus ja tuotot firman ulkopuolelle.
Hälytysmerkit tulisi soida, jos raportointi jää viikkopalavereissa
epätarkaksi.
Työsopimuksen kilpailukieltopykälät eivät aina tehoa. Paremmin on
onnistuttu, jos avustetaan työntekijän koulutusta MBA-tutkinnolla, jolloin
työntekijän pitää maksaa oma osuutensa takaisin siirtyessään kilpailijalle.
Venäjällä on kilpailu työntekijän hyvinvoinnin kehittämisessä. Yritykset
kilpailevat hyvistä työntekijöistä ja työnhakijat vaativat yrityksiltä
sairaskuluvakuutuksia.
Sairaskuluvakuutusten merkittävyys herätti seminaarin osallistujissa pelkoa,
että työntekijä tahtoisi ehkä käyttää “hyvää etua”, jolloin kustannukset
nousevat yritykselle. Venäläisen työntekijän puolesta toki lausuttiin, ettei
hän ole erilainen kuin suomalainen, jolle sairasturva on myös tärkeä oikeus.
Yritys saa niin osaavia ja motivoituneita työntekijöitä kuin se omilla
toimillaan ansaitsee. Jos perusasiat on hoidettu huonosti, paras työvoima
hakeutuu muille työnantajille. Sirenin mukaan työvoima voidaan sitouttaa
järkevillä vakuutusratkaisuihin perustuvilla bonuksilla. Työntekijään
sijoitetun varallisuuden menettämisestä ei koidu yritykselle uhkaa.
Pelisäännöt selviksi!
SVKK:n seminaarissa Urmas Rinne painotti etukäteen tehtävän varautumisen
merkitystä. “Sinne ei sovi lähteä pelkästään rintarottingilla”. 90-luvun
puolessa välissä pommit ja konnuus tulivat katujen tasolle, mutta kova vaihe
on seestynyt, rikollisuus on sivistyneempää, piiloujuttautumista ja
huijausta. ”Kolistelu-bandiittiaika alkaa olla ohi”. Kimmo Lehtosuo (Hibis
Scandinavia) tähdensi, että yritysjohdon on tuotava julki omat periaatteet
ja niitä tulisi aina kerrata. Linjajohdon ja pääjohtajan velvollisuus on
huolehtia, että pelisäännöt (esim. code of conduct) tehdään selviksi.
Taloushallinnon ohjeistukset kannattaa tehdä prikaasina, juridisesti
merkittävänä, kirjallisesti laadittuna käytäntönä. Reiät on tilkittävä yksi
toisensa jälkeen, jottei väärinkäytöksiä synny.
Tilanne on sama kaikkialla maailmassa: Lehtosuo näytti korruptioon liittyviä
kymmeniä tapauksia ympäri maailmaa. Venäjällä on eniten huijausta
ostotoiminnassa. Peluri on usein firman sisällä. Ostotoiminnassa
väärinkäytöstä hoidetaan ylilaskutuksen avulla sisäisen ja ulkoisen tahon
yhteispelillä, tarjouksia manipuloidaan. Väärinkäytöksistä syntyy myös
epäsuoria kustannuksia, kun maine kärsii. ”Kun laskuosoite on Bahamalla, on
lupa epäillä väärinkäytöksiä”. Väärinkäytösepäilyjen ilmetessä on johdon
istuttava alas, mietittävä rauhassa ja päätettävä, mitä tehdä: kuka johtaa
selvitystä, miten tiedotus ajoitetaan sisäisesti ja ulkoisesti.
Eräs koulutukseen osallistujista oli Seppo Hynnä, Venäjältä Suomeen
kahdeksan vuotta sitten saapunut nuori mies, joka on edennyt Bang and
Bonsomer –konsernin kontrolleriksi. Mainittu yritys on Suomen johtava
teollisuuden raaka-aineiden ja kemikaalien maahantuonti- ja agentuurialan
yritys. Suurimmat markkinat ovat juuri Venäjällä. Hynnä kertoo Venäjän
muuttuneen näiden vuosien aikana hyvin rajusti: “Kun lähdin Petroskoista,
kaupunki oli rähjäinen ja siivoton, mutta nyt sinne on tullut elämä, rahaa,
siisteyttä”.
Juha Molari |