|
Pietarin valtiollinen finanssi- ja ekonomiyliopistoon
saapui 15.–16. kesäkuuta Päijät-Hämeestä kunnioitettava määrä yrittäjiä ja
asiantuntijoita. Samanaikaisesti järjestettiin venäläisille kumppaneille
koulutusta. Päivät huipentuivat yhteistilaisuuteen, jossa yrittäjät etsivät
suhteita toisiinsa.
Venäjän sopimusoikeuden asiantuntija, lakimies ja MBA-opettaja Sergei
Apcarov oli odotettu luennoitsija. Hän kävi myös keskustelua suomalaisten
kanssa suomalaisten investointien turvaamisesta Venäjällä. Apcarov painotti
vuonna 1999 säädetyn federatiivisen lain, “ulkomaiset investoinnit Venäjän
federaatiossa”, tavoitteita: antaa kaikki takuut ulkomaisten yritysten
toimintatarpeita ja tasavertaisuutta varten. Ulkomaistaustaisten yritysten
rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin minkä tahansa venäläisen
yrityksen. Apcarov esitteli yrityksen perustamiseen liittyviä vaatimuksia,
arbitraasioikeuden toimintaa ja työhönottolakia. Apcarov painotti
perustuslaillista oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun. Myös venäläisellä
yrityksellä on monia byrokraattisia ja juridisia muotomääräyksiä.
Konsuli Simo Pietiläisen mukaan Venäjällä ollaan, koska siellä on
mahdollisuuksia. Joskus on vaikeuksia, mutta se ei tarkoita maailmanloppua.
Pietiläinen varotti vääristä odotuksista, joissa jo pelkässä vuodessa
yrittäjän taskut pitäisi täyttyä rikkauksista. Venäjä on aika vaihteleva
liiketoimintaympäristönä, jopa kuoriin vetäytymistä on havaittavissa.
Suurimman ongelman konsuli näki suomalaisten merkillisessä tavassa laatia
Venäjällä enemmän suullisia sopimuksia kuin Suomessa. “Miksi yrittäjät
pistävät nimensä sopimuksiin, kun eivät osaa lukea venäjää?” “Onko bisneksen
kiihko niin suuri ettei ennätä miettiä?”.
Konsuli Pietiläisen mukaan useimmissa syntyneissä ongelmatapauksissa
suomalaiset ovat tahtoneet pettää venäläistä osapuolta. “Molemmilla oli
vilpillinen mieli, molemmilla ketunhäntä kainalossa, suullinen sopimus ja
pätemättömyysperusteet ovat jo erilaiset”. Jos yrittäjä käyttää sopimattomia
menetelmiä, nämä ongelmat kävelevät myöhemmin vastaan. Kirjanpidon ja
tilintarkastuksen seuranta on tärkeää. “Ei käy, että pistetään rahaa ja
joskus vain pistäydytään”. Konsulin monipuolinen esitys sai kiitosta. Myös
ajankohtaisia teemoja sivuttiin keveästi.
Yli 30 venäläistä yrittäjää saapui iltatilaisuuteen löytääkseen suomalaisen
kumppanin. Mikhail Lysenkov, Sigma-nimisen koneenrakennusyrityksen johtaja,
kertoi etsivänsä pikemmin suomalaista kuin venäläistä partneria. Venäläinen
mentaliteetti ei ole sopiva teollisuusinvestointeihin: venäläiset tahtovat
liian hätäisesti voittoa. Teollisuudessa vaaditaan määrätietoista ja
pitkäjännitteistä toimintaa. Pääasiassa sijoittajia kiinnostavat
valitettavasti vain palvelut ja kauppa. PK-sektorin teollisuusyritysten
huomattavia markkinoita ei ole vielä oivallettu.
Tatiana Kapakli on pääjohtaja yrityksessään Veterinarnaja slysba No 1.
Yritys tarjoaa lemmikkieläimille monipuolisia palveluja aina
eläinlääketieteestä alkaen. Koiria varten on jopa oma uimahalli. Kapakli oli
etsimässä asiantuntemusvaihtoa varten kontakteja. Suomalaisilla on silmin
nähden mitä ihmeellisimpiä mahdollisuuksia, jos vain on omaa tahtoa löytää
venäläisiä yhteyksiä. Myös kokeneet Venäjän taitajat voivat hyötyä:
Kansainvälisen johtamisen professori, tohtori Esko Passila kävi Pietarissa
ensimmäistä kertaa jo 50 vuotta sitten. Hän kuunteli tuolloin ihmeessään,
miten venäläiset sotalentokentät nousivat pystysuoraan merenpinnan
yläpuolella ja pamauttivat äänivallin. Passila väitteli tohtoriksi vuonna
2006 suomalaisen puunjalostusteollisuuden tulevaisuudesta. Venäläiset olivat
kiinnostuneet miehen asiantuntemuksesta.
Toisena koulutuspäivänä Pietari-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja,
asianajaja Olli Härmänmaa teki tutuksi Pietarin ydinkeskustaan, Pyhän Marian
suomalaisen kirkon välittömään yhteyteen syntyvää Pietari-säätiön hyvin
kunnioitettavaa Suomi-taloa (Bolshaja Konjushennaja 4-6-8). Tällä hetkellä
Suomen Pietari-instituutti toimii tällä hetkellä Ligovski Prospektin
pienissä tiloissa. Venäjän kauppatie –lehteä on saatavilla instituutista.
Säätiö vuokrasi marraskuussa 2006 Bolshaja Konjushennajan rakennuksen
instituutille 49 vuodeksi. Säätiössä valmistellaan uutta urakkakilpailua
vuonna 1847 rakennetun talon korjauksesta ja rakentamisesta. Suomi-talosta
tulee tasokas suomalaiset normit täyttävä rakennus. 3700 neliön lisäksi on
tavoitteena saada 700 neliötä ullakkotilaa hyötykäyttöön. Rakennuksen
historia on hohdokas Uno Cygneuksesta ja Eliel Saarisesta alkaen.
Suomalainen koulu saa ajanmukaiset tilat. Pietarin instituutti pääsee uusiin
tiloihin. Helsingin kaupungin ja Turun kaupungin edustustot,
Suomalaisvenäläinen kauppakamari ja monet muut tahot saavat tiloja.
Opiskelijat saavat hyvät asumisolot. Esittely- ja kokoustilat tarjoavat
yrityksille laadukkaat puitteet kumppanuuksien luomiseksi venäläisten
osapuolten kanssa. Ajankohtainen rakennusprojekti herätti innostusta
Helsingin yliopiston, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian UniC-ohjelman
osallistujissa.
Juha Molari |