Idän ja lännen kohtauspaikka

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston markkinointipäällikkö Kari Halonen on iloinen saadessaan korjata niitä vääriä mielikuvia, joita media oli luonut Helsingin kaupungin brändiajattelusta. Halonen viittaa Helsingin Sanomien toimittajan, Jarmo Huhtasen, omintakeiseen provosoivaan artikkeliin, joka kertoi ehkä enemmän toimittajan omista tarkoitusperistä kuin journalistisesta etiikasta. ”On harmittavaa, että hän ei käsitellyt koko matkailubrändiä, vaan keskittyi yhden ilmiön kuvaamiseen kaupunkimme historiasta.”

Markkinointipäällikkö kertoo seuranneen asiasta virinnyttä keskustelua. Matkailubrändin näkökulmasta on hieno asia, että helsinkiläiset ottavat kantaa ja muodostavat käsityksensä siitä mitä varsinkin ulkomaalainen matkailija kokee kotikaupunkinsa. Vuositasolla noin 20 valtiossa tutkitaan Helsingin imagoa ja sen pohjalta tehdään seurantaa, miten tunnettuutta voisi kehittää nykyisillä budjeteilla ja henkilökunnalla. Tästä taustasta käsin matkailuelinkeinolle Helsingin erityinen sijainti idän ja lännen kulttuurien kohtauspaikkana on ollut itsestään selvyys jo vuosia. Halonen muistuttaa, että tällä juuri Helsinki erottautuu kilpailijoista. Pohjois-Amerikan markkinoille Helsingin läheisyys Pietariin nähden on yyntivaltti. Erityisesti matkailijoita kiinnostaa idän kulttuurin näkökulmasta Tsaarinvallan aika ja vain jonkin verran Neuvostoliiton lähihistorian ajanjaksot.

Helsingin historia ei ole moneen muuhun eurooppalaiseen pääkaupunkiin tai suurkaupunkiin verrattuna niin vanha. Halonen huomauttaa, että Helsingin perustamisesta lähtien kaupungin geopoliittinen sijainti on tehnyt siitä mielenkiintoisen kohteen niin kotimaiselle kuin ulkomaalaiselle matkailijalle. Helsingistä löytyy kerrostumia niin Ruotsin vallan kuin Venäjän tsaarin vallan ajoilta. Nämä aikakaudet ovat muovanneet sekä Helsingin kaupungin arkkitehtuuria, tapoja, tapahtumien viettoa ja ihmisten mentaliteettia. Markkinointipäällikkö kertoo itse yllättyneen pääsiäisaikana luetusta artikkelista, jossa käsiteltiin suomalaisten pääsiäistraditioita: siinä kerrottiin, että hyvin paljon pääsiäiseen viettoon liittyvistä tavoista ja traditioista on omaksuttu idästä – erityisesti karjalaisilta.

Helsinki on mukana ulkomaan matkailukilpailussa. Helsingin kovimmat kilpailijat ovat Itämeren piiristä: Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Tallinna ja Pietari. Helsingin kaupunki on valinnut kilpailijoista erottuvan matkailubrändin: Helsinki – Idän ja Lännen kulttuurien kohtauspaikka. Tuomiokirkko on Helsingin symboli.

Tuomiokirkko muistuttaa yhdessä Uspenskin katedraalin kanssa sekä arkkitehtuurinsa, historiallisen kehyksensä ja uskontojen näkökulmasta sitä, mikä on Helsingin sijainti. Arkkitehtuurissa tulee ilmi erityisesti uusklassismi, jugendtyyli sekä Alvar Aallon aikakausi.

Helsinkiä ympäröi saaristo ja erityisesti Suomenlinna. Halonen palauttaa muistiin historian moninaisuuden:
“Merilinnoitus on hyvä esimerkki idän ja lännen vaikutuksista Itämeren piirissä. Olihan linnoitus aluksi Ruotsin vallan symboli ja myöhemmin siellä asustivat venäläiset sotajoukot”.

Helsinki on sopivan pieni matkailijalle, sillä tärkeisiin nähtävyyskohteisiin pääsee jalkaisin. Helsingissä on myös yksi EU:n tiheimmistä julkisen liikenteen verkostoista. Halonen tähdentää turvallisuutta Helsingin kaupungin tärkeänä myyntiargumenttina. “Tärkeää olisi, että juuri näitä idän ja lännen kulttuurivaikutteita voisi jokainen kaupunkilainen käyttää vahvuutena hyödykseen ja esitellä omille vierailleen kaupungista”. Vuonna 2006 Helsinki teki matkailuhistoriansa parhaimman matkailutuloksen – ylitti ensimmäistä kertaa 1,6 miljoonan yöpymisen rajan ulkomaisten vieraiden osalta. Vuoden 2007 matkailutilastot kertovat ensimmäiseltä vuosikolmannekselta yli 10 % kehitystä ennätysvuodesta!

Venäjän kauppatie –lehti tavoittaa Helsinkiin saapuvat ennätysmäiset turistit entistä paremmin, kun sanomalehden jakelu toteutetaan myös Helsingin rautatieasemalla!

Juha Molari